Itseasiassa yleensä kumpikaan mummoistani ei lähde minnekään tupakoitsemaan, vaan polttaa juuri siinä ja sillä hetkellä, kun sen päähänsä saa: ulkona, sisällä, talossansa, vessassa tai ravintolassa. Hyvin harvoin ravintoloissa tai yleisissä paikoissa on kylttejä tupakointia vastaan.
Suomessa juomista hävetään ja piilotellaan. Tupakoimisesta puhumattakaan. Pienetkin alkoholismin merkit otetaan vakavasti. Lasten nähden humalassa olemista pidetään hyvin vääränä. Suomen juomakulttuuri tuntuu olevan paikoittain hyvin vakavaa, juroa ja totista.
Tottakai jokainen suomalainen tietää, miten suomalaisenkin suuläpi aukeaa ja juttu alkaa lentämään, kun hän ne pikku hiprakat saa päälle. Sellainen olotila näyttää olevan päällä aina meksikolaisilla, kun he juovat. En ole koskaan nähnyt meksikolaisten juovan totisina, kuten suomalaisilla on joissain tapauksissa tapana.
Suomessa humala on humala, Meksikossa se on iloinen humala, sosiaalisuuden väline. Ihmiset tanssivat, laulavat ja nauravat kovaäänisesti humaltuessaan, eikä lasten ympärillä pyöriminen haittaa lainkaan.
Kummin paremmin?
